Etusivu
/
5/2019: Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan
/

26.3.2019

5/2019: Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Esi- ja alkuopetus

Liikunta

Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Vikellystä ja vesipalloa

Tutustutaan lehtijuttujen avulla erilaisiin liikuntaharrastuksiin. Tahtoisitteko te kokeilla painia, vesipalloa tai vikellystä?

Lue lisää

Esi- ja alkuopetus

Liikunta Äidinkieli ja kirjallisuus

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Vikellystä ja vesipalloa

Valitkaa luettavaksi toinen seuraavista liikuntaharrastuksia käsittelevistä jutuista. Vaihtoehtoisesti voitte myös etsiä jotakin kiinnostavaa harrastusta käsittelevän jutun lähilehdestänne.

1. Oskar ja Mikko Moisala harrastavat ratsastusta. Lukekaa Alueviestin juttu “Ihan muuta kuin ponien silittelyä” – Kärppälän Ratsutila innostaa poikiakin lajin pariin ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

Mitä ponikerhossa tehdään?
Miksi Oskar Moisala on seissyt Keijo-ponin selässä?
Millainen ero ratsastusharrastuksessa on Suomen ja muun Euroopan välillä?
Tahtoisitteko te kokeila ratsastusta, vikellystä tai telinevoimistelua?

2. Lukekaa Satakunnan Kansan juttu Vesipalloa pelaavat ja painivat Tarkkion veljekset Vikke, 13, Ukko, 12 ja Ekku, 9: ”Tärkeintä on, että on hauskaa!” ja vastatkaa lukemisen jälkeen seuraaviin kysymyksiin.

Mistä veljesten urheiluharrastus sai alkunsa?
Millä tavalla paini ja vesipallo eroavat harrastuksina toisistaan?
Millaista apua painiharrastuksesta on vesipallossa?
Tahtoisitteko te kokeila painia tai vesipalloa?

Alakoulu

Ympäristöoppi

Äidinkieli ja kirjallisuus

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuuttien syntymäpäiväjuhlat

Tutustutaan kuuttien syntymäpäiväjuhliin. Milloin norpan poikaset syntyvät ja millaisia riskejä kuuttien elämän alkuun liittyy?

Lue lisää

Alakoulu

Ympäristöoppi Äidinkieli ja kirjallisuus

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kuuttien syntymäpäiväjuhlat

Lukekaa seuraavat kuuttien syntymäpäiväjuhlista kertovat jutut:

Savonmaa: Kuutinrotinat vietiin norpalle drone-kopterilla (Savonmaa 12/2019, s. 3)
Itä-Savo: Sunnuntaina juhlitaan taas kuuttivauvojen syntymää! — Kuutinrotinat-tapahtuman jo 10 kertaa järjestänyt seura etsii työlleen jatkajaa

Vastatkaa lukemisen jälkeen kysymyksiin:

Miksi Kuutinrotinat-tapahtumaa vietetään? Mistä asiasta se tahtoo muistuttaa?
Tapahtumassa norppapatsas saa päähänsä pullakranssin. Miksi?
Miksi kuuttien syntymä on niin iso asia?

Selvittäkää, milloin norpan poikaset syntyvät ja millaisia riskejä kuuttien elämän alkuun liittyy. Perehtykää myös siihen, millainen tämä talvi on ollut norpan pesinnän kannalta lukemalla esimerkiksi seuraavat jutut:

Juvan Lehti: Luonterille odotetaan 2-3 kuuttia – Juvan kunnan alueella elelee usean saimaannorpan kanta, joku uusistakin kuuteista syntynee juvalaiseksi
Puruvesi: Hyvä talvi norpan pesinnän kannalta – Lunta on riittävästi ja kuutit saavat suojaa kerrostuneista pesäkinoksista
Etelä-Saimaa: Saimaalla on lupaavan tuntuisesti lunta pesivälle norpalle — Metsähallitus selvittää lähiaikoina, tarvitseeko pesinnän turvaamiseksi kasata apukinoksia
Iltalehti: Saimaalla ei tänä talvena pakerreta apukinosten parissa – Ihmisiä piinaava lumikurimus povaa norpille pehmeää pesimistä

Yläkoulu

Biologia ja maantieto

Historia ja yhteiskuntaoppi

Äidinkieli ja kirjallisuus

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta. Kuinka tärkeänä te koette, että on olemassa erillinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten etujen ja oikeuksien toteutumista?

Lue lisää

Yläkoulu

Biologia ja maantieto Historia ja yhteiskuntaoppi Äidinkieli ja kirjallisuus

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Nuoret aidosti mukaan vaikuttamaan

Lukekaa Turkulaisen juttu: Tuleva lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huolissaan nuorten ilmastoahdistuksesta: ”Heidät otettaisiin keskusteluun mukaan rinnalle täysivaltaisina ja tasa-arvoisina osallistujina” ja keskustelkaa yhdessä:

Elina Pekkarisen mukaan nuorten ilmastoahdistus pitäisi ottaa entistä vakavammin. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Pekkarinen sanoo jutussa toivovansa, että nuoret pääsisivät aidosti osallistumaan sen sijaan, että heidän aloitteisiinsa suhtauduttaisiin ylenkatsoen tai romantisoiden. Kuinka aitoa nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa teidän mielestänne yleisesti ottaen on? Romantisoidaanko tai ylenkatsotaanko teidän kokemuksenne mukaan nuorten tekemiä aloitteita?

Tutustukaa lapsiasia.fi-sivustoon ja perehtykää siihen, mitä lapsiasiavaltuutettu tekee ja millaista vaikutusvaltaa hänellä on.

Kuinka tärkeänä te koette, että on olemassa erillinen viranomainen, jonka tehtävänä on edistää lasten etujen ja oikeuksien toteutumista?
Mihin asioihin tai epäkohtiin lapsiasiavaltuutetun tulisi teidän mielestänne erityisesti vaikuttaa?

Toinen aste

Musiikki

Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kritiikki vai kiiltokuva?

Missä menee positiivisen popjournalismin ja mainonnan raja? Mihin kriittistä kulttuurijournalismia ja kritiikkejä teidän mielestänne tarvitaan? Kiinnostaako kiiltokuva?

Lue lisää

Toinen aste

Musiikki Äidinkieli ja kirjallisuus

Monilukutaito Osallistuminen ja vaikuttaminen

Kritiikki vai kiiltokuva?

Lukekaa seuraavat popjournalismia ja kirjallisuuskritiikkejä käsittelevät jutut:

Nyt-liite: Saara Aaltoa ylistetään Suomessa loputtomasti, mutta laulajan mukaan hänen urastaan halutaan vain luoda mahdollisimman huono kuva
Helsingin Sanomat: Pyydän anteeksi ”Paskalta” – Häpeän yhä elävästi arviotani vuodelta 1993
Rumba: Vain kiiltokuvia – tarvitaanko kriittistä popjournalismia, jos ihmiset haluavat vain kuulla, kuinka siistiä kaikki on?

Keskustelkaa yhdessä:

Jose Riikosen mukaan popjournalismi on vaikeuksissa. Antti Majanderin mukaan terävä kritiikki edustaa uhanalaista kirjallisuusmaailmaa – sellaista, jossa ”ei risteillä taatuissa viiden tai vähintään neljän tähden maisemissa”.

Miksi popjournalismi ja kritiikki on kriisissä?
Mihin kriittistä kulttuurijournalismia ja kritiikkejä teidän mielestänne tarvitaan?

Saara Aallon mukaan suomalainen media liioittelee lähinnä negatiivisia asioita ja kansainvälisen median yltiöpositiivisuus on sille ongelmana. Toimittaja Juuso Määttäsen mukaan taas ”Median tehtävä on nimenomaan toimia puolueettomana välineenä, joka voi myös kritisoida suosittuakin artistia, jos kokevat siihen olevan tarvetta.” Pohtikaa yhdessä:

Missä menee positiivisen popjournalismin ja mainonnan raja?
Tulisiko suomalaisen median tukea kotimaisen artistin menestystä?
Miksi journalismin tulee voida olla myös kriittistä?

Artistit viestivät faneilleen yhä enemmän suoraan somen kautta eivätkä ole siksi enää samalla tapaa riippuvaisia medianäkyvyydestä.

Mikä ero on popjournalismilla ja artistin itsensä tekemillä somesisällöillä?
Entä mitä merkitystä on sillä, haastatteleeko tähteä ulkopuolinen toimittaja vai tähden kaveri?

Rumban jutussa haastatellun Maria Veitolan mukaan kiiltokuva ei kiinnosta lukijoita vaan tarvitaan samaistumispintaa ja säröä. Mitä mieltä te olette: kiinnostaako kiiltokuva?