Perusopetuksen opettajien mielestä mediakasvatus on erittäin tärkeää ja tarve sille on kasvanut. Opettajista mediakasvatuksessa tärkeintä on kriittinen medialukutaito ja lähdekritiikki. Tämä selviää Sanomalehtien Liiton tilaamasta ja Kuulas Helsingin huhti–toukokuussa 2019 toteuttamasta Mediakasvatus perusopetuksessa -selvityksestä, jossa kartoitettiin perusopetuksen aineen- ja luokanopettajien näkemyksiä mediakasvatuksesta uuden opetussuunnitelman aikana.

Kaikki kyselyyn vastanneet opettajat pitävät mediakasvatusta tärkeänä. Lisäksi yli 60 prosenttia vastanneista kokee, että mediakasvatuksen merkitys ja tarve on kasvanut.

Vastauksista heijastuu se, että kriittisestä medialukutaidosta on tullut yhä keskeisempi kansalaistaito. Yli 80 prosenttia vastaajista kokee, että oppilaat tarvitsevat tukea erityisesti kriittiseen medialukutaitoon ja lähdekritiikkiin liittyvissä taidoissa.

Kyselyn perusteella opettajat pitävät rooliaan mediakasvattajana tärkeänä, mutta koetun roolin ja taitojen väillä on ristiriita. Opettajat kaipaavat mediakasvatukseen lisää tukea ja työkaluja.

”Tässä koulun ja lähimedian yhteistyö voi olla yksi olennainen avain. Kouluilla on tarve medialukutaidon työkaluihin ja uutismedialla on tarve avata vastuullisen journalismin pelisääntöjä. Näiden tahojen yhteistyö on siksi yhä tärkeämpää ja ajankohtaisempaa”, Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen kommentoi.

Mediakasvatuksen määrä opetuksessa on lisääntynyt ja sisällöt ovat monipuolisia

Media on vahvasti mukana opetuksessa. Yli 40 prosentilla kyselyyn vastanneista opettajista mediakasvatuksen määrä on uuden opetussuunnitelman myötä lisääntynyt eikä yhdelläkään sen määrä ole vähentynyt. Mediaan, mediasisältöihin ja mediataitoihin liittyviä aiheita käsittelee opetuksessaan vähintään viikoittain miltei 70 prosenttia vastanneista.

”Medialukutaidon asema uudessa opetussuunnitelmassa on vahva. Kyselymme osoittaa, että tämä näkyy selkeästi myös käytännön opetustyössä ja opettajat ovat aidosti kiinnostuneita mediakasvatuksesta”, Hanna Romppainen toteaa.

Kokonaisuudessaan opetuksen mediakasvatussisällöt ovat varsin monipuolisia. Opetuksessa korostuvat erityisesti tiedonhaun taidot, joita opettaa 90 prosenttia vastanneista. Valtaosa opettajista opettaa myös digitaitoja ja kriittistä medialukutaitoa sekä lähdekritiikkiä.

Opettajat hyödyntävät opetuksessaan aktiivisesti uutisia – niitä käyttää vähintään melko säännöllisesti yli 60 prosenttia vastaajista. Sanomalehteä hyödyntää opetuksessaan vähintään silloin tällöin neljä viidestä vastanneesta.

Myös median luotettavuuteen liittyvät teemat ovat mukana opetuksessa. 80 prosenttia vastaajista käsittelee luotettavan median ja valeuutisten eroa opetuksessaan vähintään silloin tällöin.

”Mediakasvatuksella on vahva yhteiskunnallinen rooli ja journalismikasvatuksen merkitys on tässä ajassa aivan keskeinen. On tärkeää, että kouluissa puhutaan luotettavan mediasisällön merkityksestä ja vastuullisen journalismin pelisäännöistä sekä hyödynnetään journalistisia sisältöjä opetuksessa”, Hanna Romppainen sanoo. ”Nämä ovat teemoja, jotka ovat mediakasvatustoimintamme keskiössä ja näiden asioiden puolesta uutismediassa tehdään aktiivisesti töitä.”

Mediakasvatuksen asema perusopetuksessa -tutkimus koostuu kyselytutkimuksesta ja puhelinhaastatteluista. Sen toteutti tutkimustoimisto Kuulas Helsinki Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta huhti–toukokuussa 2019. Kyselytutkimus tehtiin kvantitatiivisena online-kyselynä. Siihen vastasi 447 perusopetuksen aineen- ja luokanopettajaa. Lisäksi kahdeksan kyselytutkimukseen vastannutta opettajaa rekrytoitiin laadullisiin puhelinhaastatteluihin.