Suomalaiset pitävät mediataitoja tärkeinä kansalaistaitoina. Omat mediataidot koetaan hyviksi, mutta muiden taidot arvioidaan selvästi heikommiksi, ilmenee Suomalaisten mediataidot -tutkimuksesta. Tutkimuksen teki IROResearch Oy Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta.

Suomalaisten mediataidot -tutkimuksessa 12 vuotta täyttäneet suomalaiset arvioivat sekä omia että muiden suomalaisten mediataitoja ja niiden tärkeyttä. Median käyttämisessä ja sisällön tuottamisessa suomalaiset arvioivat omat taitonsa lähes kiitettäviksi ja muiden taidot hyviksi tai tyydyttäviksi. Median sisällön ja luotettavuuden arviointiin liittyvissä taidoissa suomalaiset arvioivat omat kykynsä edelleen lähes kiitettäviksi, mutta muiden taidot pääsääntöisesti vain tyydyttäviksi.

Tutkimus osoittaa, että mediataidot koetaan erittäin tärkeiksi ja niiden oppimista pidetään elinikäisenä prosessina. Tutkimukseen vastanneet ovat sitä mieltä, että moni asia olisi yksilön ja yhteiskunnan kannalta paremmin, jos kaikilla olisi hyvät mediataidot.

Tutkimuksesta selviää myös, että suomalaiset pitävät journalismia tärkeänä osana demokraattista yhteiskuntaa. Vastaajien mielestä selkeimmin journalististen periaatteiden mukaisesti toimivat sanomalehdet, jotka myös arvioitiin luotettavimmiksi ja kiinnostavimmiksi medioiksi.

Lukutaito tärkeintä – kriittistä medialukutaitoa arvostetaan

Suomalaisten mediataidot -tutkimuksen mukaan median käyttämisen ja sisällön tuottamisen taidoista suomalaisten mielestä tärkein on lukutaito. Se saa arvosanan 9,7 eli jokseenkin kaikki pitävät sitä erittäin tärkeänä taitona. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat omasta tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta huolehtiminen (9,2) sekä kyky etsiä tietoa erilaisista lähteistä (9,2).

Median sisällön ja luotettavuuden arvioinnissa mukana olleista 15 taidosta suomalaiset pitävät tärkeimpinä luetun ymmärtämistä (9,6), tietoisen harhaanjohtaminen tunnistamista (9,4), kykyä arvioida erilaisten medioiden ja lähteiden luotettavuutta (9,4), luotettavan median tunnistamista (9,4) ja kykyä tunnistaa valeuutinen (9,3). Myös muita median sisällön ja luotettavuuden arviointiin liittyviä taitoja pidetään tärkeinä, koska vähiten tärkeinkin sai arvon 8,5.

”Suomalaiset selvästi arvostavat monipuolisia mediataitoja ja näkevät niiden merkityksen suurena. On erinomaista, että kriittisen medialukutaidon merkitys tiedostetaan vahvasti”, Sanomalehtien Liiton mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen sanoo.

Nuoret positiivisempia muiden taitojen suhteen – mediataidot kehittyvät läpi elämän

Nuorten erilainen mediankäyttö näkyy tuloksissa. He esimerkiksi näkevät sosiaalisen median ja sovellusten käyttötaidot huomattavasti keskimääräistä tärkeämpinä ja arvioivat myös omat taitonsa näissä paremmiksi kuin muut. Nuoret kokevat vahvemmiksi myös omat somejulkaisemisen ja mediatuottamisen taitonsa. Lisäksi he uskovat pystyvänsä arvioimaan keskimääräistä paremmin kuvien aitoutta sekä algoritmien toimintaa.

Lähes kaikkien suomalaisten mielestä mediataitojen kehittyminen on elinikäinen prosessi. Kolme neljästä pitää tärkeänä, että yhteiskunta huolehtii mediataitojen tasapuolisesta opettamisesta, kuusi kymmenestä toteaa jokaisella olevan vastuu omasta oppimisestaan.

Hyvät mediataidot lisäävät mahdollisuuksia vaikuttaa

Kun vastaajia pyydettiin kertomaan avoimesti, mitä etua tai hyötyä hyvistä mediataidoista on, vastauksissa korostuivat parempi pärjääminen yhteiskunnassa, opinnoissa ja työnhaussa sekä totuudenmukaisemman ja vinoutumattoman maailmankuvan kehittyminen. Hyvillä mediataidoilla varustettu ei tule johdetuksi harhaan ja huijatuksi eikä toisaalta itse jatka valeuutisten levittämistä ja lähde tahtomattaan mukaan demokratiaa ja yhteiskuntarauhaa rikkovaan kiihottamiseen ja ääriajatteluun.

Vastaajat totesivat myös, että hyvät mediataidot antavat mahdollisuuden ilmaista itseään ymmärrettävästi ja käydä asiallista keskustelua asiasta kuin asiasta, mikä luo paremmat mahdollisuudet vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Hyviä mediataitoja pidetään tärkeänä osana yleissivistystä ja kansalaistaitoja.

Kun kysyttiin, mitä haittaa on huonoista mediataidoista, vastauksissa korostuivat yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen, pelon tunne, suppean ja mustavalkoisen maailmankuvan syntyminen ja ääriajatteluun ajautuminen, jolloin ei enää otakaan vastaan muuta kuin omia ennakkokäsityksiä vahvistavaa sisältöä.